Koe-eläinten hyvinvointi

Koe-eläimet elävät tarkoin säädellyissä olosuhteissa. Suomessa annetaan mielellään ymmärtää, että olemme edelläkävijöitä eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Koe-eläinten kohdalla toive jää kaukaiseksi: Suomessa koe-eläimet elävät aivan yhtä pienissä ja virikkeettömissä häkeissä kuin vaikkapa Espanjassakin.

Koe-eläinten hyvinvoinnissa on paljon puutteita

Laitosolosuhteet vievät eläimiltä mahdollisuuden toteuttaa suurta osaa lajityypillisistä käyttäytymistarpeista: hiiret eivät pääse kiipeilemään, rotat eivät pääse kaivamaan, eivätkä koirat pääse ulkoilemaan. Monissa kokeissa eläimet eristetään lajitovereistaan, jolloin edes sosiaalinen kanssakäyminen ei ole mahdollista.

Puutteellisten pito-olosuhteiden lisäksi itse kokeet aiheuttavat eläimille tuskaa, kipua ja kärsimystä.

Esimerkiksi täysikasvuista rottaa kohden on oltava tilaa 450 cm2, mikä on vähemmän kuin A4-paperiarkki. Vertailun vuoksi lemmikkirotalle on tarjottava tilaa vähintään 600 cm2 rottaa kohden siten, että häkin on kuitenkin oltava aina vähintään 0,18 m2 suuruinen. Koerotille riittää 800 cm2:n häkki. Erittäin suuri puute rottahäkeissä on niiden korkeus: rotta on eläin, joka haluaa kurkotella ja kiipeillä. Koerottaa saa pitää häkissä, jonka korkeus on ainoastaan 18 cm. Aikuinen rotta ei mahdu tässä korkeudessa edes ojentautumaan suoraksi. Minkäänlaisia kiipeilymahdollisuuksia ei koe-eläinlaitosten rotilla ole. Lemmikkirottien häkin korkeus on oltava vähintään 30 cm, joka sekin on vähän, mutta mahdollistaa kuitenkin rotan ojentautumisen takajaloilleen.

Puutteellisten pito-olosuhteiden lisäksi itse kokeet aiheuttavat eläimille tuskaa, kipua ja kärsimystä. Pienimmillään eläinkokeen aiheuttama kipu tai haitta on verrattavissa neulanpistoon, mutta pahimmillaan kokeet aiheuttavat eläimille kroonista, pitkäaikaista kipua tai muuta vakavaa haittaa.

Tutkijalla tai koe-eläinhoitajalla on suuri rooli eläinten hyvinvoinnin ylläpidossa. Koe-eläinten hyvinvointiin vaikuttaa huomattavasti esimerkiksi se, miten tietyt toimenpiteet suoritetaan, käytetäänkö toimenpiteiden yhteydessä kipulääkettä ja kuinka usein kipulääke annostellaan sekä ylipäätään se, miten eläimiä käsitellään.

Esimerkiksi verinäyte on luvallista ottaa neulalla häntäsuonesta tai katkaista hännän pää ja puristaa sieltä veripisara, sekä tämän jälkeen raaputtaa rupi pois seuraavaa näytettä varten. Eläimen kannalta huomattavasti kivuttomampi vaihtoehto olisi ottaa verinäyte neulalla.

Kipulääkityksissä lääkkeiden vaikutusajat voivat olla venyviä. Esimerkiksi yleisen kipulääkkeen buprenorfiinin antoväli on 8-12 tuntia. Suurin osa tutkijoista venyttää lääkitysvälin 12 tuntiin, jona aikana ainakin osalla eläimistä lääkkeen vaikutus on voinut jo lakata tai merkittävästi heiketä. Kipulääkettä olisi myös annettava riittävän monta vuorokautta operaation jälkeen.

Myös mm. lopetuskriteerit, toimenpiteiden toistuvuus, eläinten tarkkailutiheys ja tarkkailuun käytetty aika, eläinten mahdollisuudet sosiaaliseen käyttäytymiseen, eläinkannan ominaisuudet, ruuan tai veden rajoitettu tarjonta, metaboliahäkkien käyttö sekä eläinten mahdollinen uudelleenkäyttö kokeissa vaikuttavat suoraan eläinten hyvinvointiin ja kärsimyksen määrään.

Lähteet:
Valtioneuvoston asetus 564/2013 tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta

Valtioneuvoston asetus koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta

Eläinkoelupahakemusten eettinen arviointi hyöty-haitta-analyysin avulla

Eläinkokeet

Mitä eläinkokeet ovat? Eläinkoe määritellään EU:n koe-eläindirektiivissä toimenpiteeksi, joka aiheuttaa eläimille neulan pistoon verrattavaa kipua, tuskaa, kärsimystä tai haittaa.

Lue lisää

Eläinkoesanasto

Eläinkokeista aakkosittain.

Lue lisää

FAQ

Vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin.

Lue lisää

Eläinkokeet Suomessa

Suurin osa Suomessa tehtävistä eläinkokeista suoritetaan yliopistoissa. Yli 70 prosenttia eläinkokeista tehdään perustutkimuksen nimissä, eli tarkoituksena on saada tietoa biologisista prosesseista.

Lue lisää

Opiskelu ilman eläinkokeita

Jokaisella opiskelijalla on oikeus kieltäytyä eläinten käytöstä opiskelussaan.

Lue lisää

Terveys ja kulutus

Ei ole olemassa lääkkeitä, joita ei vähintään hyväksymisvaiheessa olisi tutkittu eläinkokein. Eläinten kannalta on kuitenkin hyvä, että käyttää mahdollisimman kauan markkinoilla olleita lääkkeitä.

Lue lisää

Eläinkokeet ja EU

Euroopan unionin alueella kuolee vuosittain 10–12 miljoonaa koe-eläintä. EU säätelee jäsenmaiden koe-eläintoimintaa direktiivein, joiden perusteella laaditaan kansalliset lait.

Lue lisää

Esimerkkejä suomalaisista eläinkokeista

Muutama esimerkki Suomessa luvan saaneista eläinkokeista.

Lue lisää

Kosmetiikka ja eläinkokeet EU:ssa

Vuonna 2013 EU:ssa astui voimaan kosmetiikan ja hygieniatuotteiden koe-eläinkielto, mutta se ei ole täysin aukoton.

Lue lisää

Eläinkokeet maailmalla

Euroopan unionin ulkopuolella koe-eläinten tilastointimenetelmät vaihtelevat suuresti, mikäli tilastointia ylipäätään tehdään. Esimerkiksi maailman käytetyimpiä koe-eläimiä, hiiriä, rottia ja kaloja ei tilastoida monissa valtioissa ollenkaan.

Lue lisää