FAQ

Miksi eläinkokeettoman kosmetiikan listaa edelleen tarvitaan, vaikka EU:ssa on kielto voimassa?

EU-alueella on voimassa kosmetiikan eläinkokeiden täyskielto. Se tarkoittaa, että EU-alueella ei saa testata ainesosia eikä lopputuotteita, joiden käyttötarkoitus on kosmetiikkateollisuudessa. EU-alueella ei myöskään saa myydä tai tänne tuoda kosmetiikkaa, joka on EU:n ulkopuolella testattu eläinkokein.

Kiellon valvonnassa on kuitenkin puutteita, eli sitä ei ole juurikaan järjestetty. Valvonta on jätetty jäsenmaiden hartioille ja käytännössä se tarkoittaa tuontikosmetiikan osalta sitä, että maahantuoja merkitsee tuontiasiakirjoihin tiedon, että eläinkokeita ei ole käytetty tuotteen valmistusprosessissa. Kukaan ei kuitenkaan tarkasta, että näin todella on.

Kiellossa on myös muita aukkoja. Suuri osa kosmetiikkateollisuuden uusista ainesosista on peräisin lääketeollisuudelta, ja siellä ne on testattu eläinkokein. Kun sama yritys valmistaa sekä lääkkeitä että kosmetiikkaa, on rajanveto häilyvää.

Lisäksi EU:n kielto ei koske sellaisia eläinkokeita, jotka on suoritettu jonkin valtion toimesta. Siksi Kiinassa eläinkokein testattua kosmetiikkaa on myynnissä myös EU:ssa, koska Kiinan valtio vastaa eläinkokeista.

Animalian eläinkokeettoman kosmetiikan listalle hakeutuvat yritykset on tarkastettu eläinkokeettomiksi koko toiminnan osalta eli pelkkä maahantuojan tai valmistajan oma vakuutus ei riitä. Listalle ei myöskään hyväksytä Kiinassa myytäviä kosmetiikkamerkkejä. Näiden syiden vuoksi eläinkokeettoman kosmetiikan listaa tarvitaan yhä.

Mitä tarkoittaa kudosluovutuskortti? Miten se eroaa elinluovutuskortista? Miten kudosten lahjoittaminen tapahtuu?

Kudosluovutuskortin allekirjoittamalla voit lahjoittaa kudoksesi käytettäväksi eläinkokeettomassa tutkimuksessa. Kudoksia voidaan ottaa talteen esimerkiksi leikkauksen yhteydessä tai kuolemantapauksissa.
Kudoksia keräävät lähinnä yliopistolliset sairaalat. Kudosluovutuksella voit vähentää omalta osaltasi koe-eläinten tarvetta, sillä kudoksia tarvitaan ihmissoluperäiseen tutkimukseen.

Kudosluovutuskortti toimii samalla myös elintenluovutustestamenttina, eli sen avulla ihminen voi kuoltuaan pelastaa esim. sydämen tai munuaisen siirtoa odottaneen ihmisen hengen. Ihmiskudoksen käyttö tutkimukseen ei kilpaile elinsiirtojen kanssa, koska elinsiirrot asetetaan joka tapauksessa aina etusijalle.

Kortteja voi tilata Animaliasta tai Juliana von Wendtin säätiöltä. Kudosluovutuskortti eroaa elinluovutuskortista siinä, että sen avulla annat luvan myös kudostesi hyödyntämiseen tutkimuksessa. Tämä on entistä ajankohtaisempaa nyt, kun Suomessa aloittavat toimintansa ensimmäiset viralliset biopankit.

Miten eläinkokeettoman kosmetiikan listalle hakevien yritysten auditointi tapahtuu?

Eläinkokeettoman kosmetiikan järjestelmä (Humane Cosmetic Standard, HCS) on kansainvälinen järjestelmä. Sen ylläpidosta Euroopassa vastaa The European Coalition to End Animal Experiments (ECEAE) ja USA:ssa The Coalition for Consumer Information on Cosmetics. Järjestelmän käytännön toteutuksesta vastaavat eläinsuojelujärjestöt maakohtaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisten yritysten auditointiprosessien järjestämisestä vastaa Animalia.

Animalia tekee yhteistyötä vastuullisen liiketoiminnan kehittämiseen sekä auditointeihin erikoistuneen yrityksen kanssa. Tämän yrityksen koulutettu auditoija tekee eläinkokeettoman kosmetiikan standardiin hakeutuvan yrityksen toiminnasta puolueettoman arvioinnin, jossa yrityksen toiminta tarkastetaan ECEAE:n standardille luomien ohjeiden ja vaatimusten mukaan. Auditoija raportoi tarkastuksesta Animalialle. Jos tarkastuksessa ei ole löytynyt huomautettavaa, hyväksytään yritys kansainväliseen standardiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Standardiin hakeutuminen ei maksa mitään eli Animalia tai muutkaan järjestöt eivät peri yrityksiltä maksuja. Yrityksen tulee kuitenkin maksaa auditointiyrityksen tarkastuksesta aiheutuvat kulut, jotka vaihtelevat tarkastettavan yrityksen koon mukaan.

Kodinpuhdistusaineille on vastaava järjestelmä eläinkokettomuuden varmistamiseksi (Humane Household Products Standard, HHPS).

Onko löytöeläinten käyttö eläinkokeissa sallittua?

EU-direktiivi ja Suomen koe-eläinlaki kieltävät irrallaan tavattujen tai villiintyneiden kotieläinlajeihin kuuluvien eläinten käytön koe-eläiminä (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130497#Pid193265). Kiellosta voidaan kuitenkin myöntää poikkeuslupa seuraavin perustein:

” — jos erityisen tärkeä tarve eläinten terveyttä ja hyvinvointia taikka ympäristön tai ihmisten ja eläinten terveyden vakavia uhkia koskeville tutkimuksille sitä edellyttää ja jos voidaan tieteellisesti perustella, että hankkeen tarkoitus voidaan saavuttaa vain käyttämällä irrallaan tavattua tai villiintynyttä kotieläinlajiin kuuluvaa eläintä” (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130497#Pid193728).

Käytännössä tällaisia tilanteita tulee hyvin harvoin vastaan. Koska koe-eläintutkimuksessa pyritään tutkimustulosten luotettavuuden varmistamiseen, ei sekalaisten löytöeläinten käyttäminen ole tarkoituksenmukaista. Tämä voisi siis koskea vain tilanteita, joissa tutkitaan esimerkiksi villiintyneen populaation levittämiä sairauksia tai villiintyneiden eläinten käyttäytymistä. Tällaiseenkin tutkimukseen on saatava poikkeuslupa, eli lemmikin omistajien ei tarvitse pelätä, että karannut kissa, koira tai kani päätyisi noin vain koe-eläimeksi.

Onko luonnonkosmetiikka aina eläinkokeetonta?

Luonnonkosmetiikkamerkeillä voi olla useita erilaisia sertifikaatteja. Yleisimpiä ovat BDIH-, Ecocert- ja Cosmebio-sertifikaatit. Nämä sertifikaatit vaativat, että tuotteiden ainesosia tai itse lopputuotteita ei ole testattu eläinkokein.

Ongelma näiden sertifikaattien suhteen on se, että eläinkoekieltoa ei valvota tarkastuksilla. Yritysten oma vakuutus eläinkokeettomuudesta siis riittää.

Animalian eläinkokeettoman kosmetiikan listalle pääsevät ainoastaan yritykset, jotka on tarkastettu eläinkokeettomiksi koko toiminnan osalta. Koska luonnonkosmetiikkasertifikaatissa ei tätä tarkastusvaatimusta ole, ei luonnonkosmetiikkamerkkejä voida katsoa täysin varmasti eläinkokeettomiksi ja siksi ne eivät automaattisesti pääse eläinkokeettoman kosmetiikan listalle. Osa luonnonkosmetiikkayrityksistä on käynyt läpi auditoinnin, joten nämä merkit löytyvät listalta.

Onko villieläinten käyttö eläinkokeissa sallittua?

EU-direktiivi ja Suomen koe-eläinlaki kieltävät luonnosta pyydystettyjen eläinten käytön koe-eläiminä (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130497#Pid193265). Kiellosta voidaan kuitenkin myöntää poikkeuslupa, jos voidaan tieteellisesti perustella, että hankkeen tarkoitusta ei voida saavuttaa käyttämällä tavoitekasvatettua eläintä.

Suomessa tehdään vuosittain jonkin verran tutkimusta luonnonvaraisilla eläimillä. Koe-eläinlupa tarvitaan mm. suurpetojen pannoittamiseen. Esimerkiksi vuonna 2012 myönnetyistä eläinkoeluvista 8 prosenttia käsitti luonnonvaraisten eläinten käyttöä.

Ovatko Vegan Societyn, PETAn tai muun vastaavan sertifikaatin saaneet tuotteet aina eläinkokeettomia?

Sekä PETAn että Vegan Societyn serfikaatit vaativat eläinkokeettomuutta. Merkin saadakseen yrityksen on allekirjoitettava sitoumus, jossa yritys vakuuttaa, että se ei käytä eikä tule käyttämään eläinkokeita ainesosien tai lopputuotteiden testaamisessa. Molemmissa sertifikaateissa luotetaan pelkkään yrityksen vakuutukseen eikä varsinaista toimintaa tarkasteta. Tämän vuoksi Vegan- tai PETAn logon saaneet yritykset eivät suoraan pääse eläinkokeettoman kosmetiikan listalle, vaan yritysten toiminta on ensin auditoitava eli varmistettava eläinkokeettomaksi.

Eläinkokeet

Mitä eläinkokeet ovat? Eläinkoe määritellään EU:n koe-eläindirektiivissä toimenpiteeksi, joka aiheuttaa eläimille neulan pistoon verrattavaa kipua, tuskaa, kärsimystä tai haittaa.

Lue lisää

Eläinkoesanasto

Eläinkokeista aakkosittain.

Lue lisää

Eläinkokeet Suomessa

Suurin osa Suomessa tehtävistä eläinkokeista suoritetaan yliopistoissa. Yli 70 prosenttia eläinkokeista tehdään perustutkimuksen nimissä, eli tarkoituksena on saada tietoa biologisista prosesseista.

Lue lisää

Koe-eläinten hyvinvointi

Suomessa annetaan mielellään ymmärtää, että olemme edelläkävijöitä eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Koe-eläinten kohdalla toive jää kaukaiseksi.

Lue lisää

Opiskelu ilman eläinkokeita

Jokaisella opiskelijalla on oikeus kieltäytyä eläinten käytöstä opiskelussaan.

Lue lisää

Terveys ja kulutus

Ei ole olemassa lääkkeitä, joita ei vähintään hyväksymisvaiheessa olisi tutkittu eläinkokein. Eläinten kannalta on kuitenkin hyvä, että käyttää mahdollisimman kauan markkinoilla olleita lääkkeitä.

Lue lisää

Eläinkokeet ja EU

Euroopan unionin alueella kuolee vuosittain 10–12 miljoonaa koe-eläintä. EU säätelee jäsenmaiden koe-eläintoimintaa direktiivein, joiden perusteella laaditaan kansalliset lait.

Lue lisää

Esimerkkejä suomalaisista eläinkokeista

Muutama esimerkki Suomessa luvan saaneista eläinkokeista.

Lue lisää

Kosmetiikka ja eläinkokeet EU:ssa

Vuonna 2013 EU:ssa astui voimaan kosmetiikan ja hygieniatuotteiden koe-eläinkielto, mutta se ei ole täysin aukoton.

Lue lisää

Eläinkokeet maailmalla

Euroopan unionin ulkopuolella koe-eläinten tilastointimenetelmät vaihtelevat suuresti, mikäli tilastointia ylipäätään tehdään. Esimerkiksi maailman käytetyimpiä koe-eläimiä, hiiriä, rottia ja kaloja ei tilastoida monissa valtioissa ollenkaan.

Lue lisää