Eläinkokeet Suomessa

Eläinkokeen suorittamiseen tarvitaan aina lupa. Suurin osa Suomessa tehtävistä eläinkokeista suoritetaan yliopistoissa. Yli 70 prosenttia eläinkokeista tehdään perustutkimuksen nimissä, eli tarkoituksena on saada tietoa biologisista prosesseista.

Suomen koe-eläinlainsäädäntö pohjautuu EU:n koe-eläindirektiiviin. Lain mukaan eläinkokeeksi määritellään toimenpide, joka aiheuttaa vähintään neulanpiston aiheuttamaan tuntemukseen verrattavaa kipua, tuskaa, kärsimystä tai pysyvää haittaa. Koe-eläintoimintaa Suomessa ohjaa maa- ja metsätalousministeriö.

Vuodesta 2006 alkaen ainoastaan yksi koe-eläinlupahakemus on jätetty hyväksymättä.

Jotta eläinkoe voidaan suorittaa, tarvitsee se aina luvan. Suomessa koe-eläinlupien myöntämisestä vastaa lautakunta, joka koostuu 16 jäsenestä, heidän henkilökohtaisista varajäsenistään sekä puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta. Lautakunta jakaantuu neljään jaostoon, jotka itsenäisesti myöntävät luvat käsittelyyn tuleville hakemuksille. Jos jaosto ei ole yksimielinen luvan myöntämisestä, siirtyy lupakäsittely koko lautakunnalle.

Hankelupalautakunnan jäsenistä neljän tulee edustaa tieteellisen tutkimuksen asiantuntemusta, neljän tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten hoitoa ja eläimille tehtäviä toimenpiteitä koskevaa asiantuntemusta, neljän eläinlääketieteellistä asiantuntemusta sekä neljän asiantuntemusta käytännön eläinsuojelutyöstä tai eettisistä kysymyksistä.

Käytännössä hankelupalautakunta toimii elimenä, joka muokkaa hakemukset hyväksyttävään muotoon. Esimerkiksi vuonna 2012 jaostot hyväksyivät kaikkiaan 166 koe-eläinlupahakemusta. Kuvaavaa on se, että lautakunta ei juuri koskaan anna kielteisiä päätöksiä: vuodesta 2006 alkaen ainoastaan yksi hakemus on jätetty kokonaan hyväksymättä.

Suomessa eläinkokeita tekevät lähinnä yliopistot, muut tutkimuslaitokset sekä lääkeyritykset.

Suurin osa Suomessa tehtävistä eläinkokeista suoritetaan biologisen perustutkimuksen alla: vuonna 2012 sitä oli yli 70 % kaikesta koe-eläinten käytöstä. Biologinen perustutkimus ei anna suoria vastauksia esimerkiksi lääketieteellisiin kysymyksiin, vaan se on tiedon lisäämistä biologisista prosesseista.

Geenimuuntelun yleistyminen on kasvattanut biologisen perustutkimuksen alla tehtävää tutkimusta. Lääketieteessä käytettävien tuotteiden kehitys- ja tutkimustyö kattoi alle neljäsosan koe-eläinten käytöstä. Pienempiä määriä koe-eläimiä käytettiin myös ihmis- ja eläinlääketieteellisten tuotteiden tuotannossa ja laadunvalvonnassa, toksisuus- ja muissa turvallisuuskokeissa sekä opetuskäytössä. Suurin osa eläinkokeissa käytettävistä eläimistä on hiiriä, rottia ja kaloja, mutta myös esimerkiksi sikoja, koiria, kaneja ja lampaita käytetään Suomessa yleisesti.

Koe-eläinten viralliset määrät eivät kerro koko totuutta koe-eläinlaitoksissa asuvien ja tapettavien eläinten määristä. Eläinkoekäytön lisäksi vuonna 2012 tapettiin yli 220 000 eläintä tutkimus- tai muissa tarkoituksissa. Nämä eläimet olivat esimerkiksi siitoseläimiä, muuntogeenisen eläinkannan ylläpidossa käytettyjä elämiä tai pelkästään kudosnäytteitä varten kasvatettuja eläimiä. Näistä eläimistä suurin osa oli hiiriä ja kaloja.

Suomessa eläinkokeita tekevät lähinnä yliopistot, muut tutkimuslaitokset sekä lääkeyritykset. Suurin osa eläinkoeluvista myönnetään yliopistoille.

Vuoteen 2013 asti eläinkoelupapäätöksissä tehtiin hyöty-haitta-arvio, jolla pyrittiin määrittämään eläimelle koituvaa haittaa suhteessa tutkimuksesta saatavaan hyötyyn. Vuonna 2012 luvan saaneista kokeista 27 %:n arvioitiin aiheuttavan huomattavaa haittaa eläimille.

Lähteet:

Laki tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta
Maa- ja metsätalousministeriö
Hankelupalautakunta
Eläinkoelautakunnan toimintakertomus vuodelta 2012
Käytettyjen eläinten määrät vuonna 2012

Eläinkokeet

Mitä eläinkokeet ovat? Eläinkoe määritellään EU:n koe-eläindirektiivissä toimenpiteeksi, joka aiheuttaa eläimille neulan pistoon verrattavaa kipua, tuskaa, kärsimystä tai haittaa.

Lue lisää

Eläinkoesanasto

Eläinkokeista aakkosittain.

Lue lisää

FAQ

Vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin.

Lue lisää

Koe-eläinten hyvinvointi

Suomessa annetaan mielellään ymmärtää, että olemme edelläkävijöitä eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Koe-eläinten kohdalla toive jää kaukaiseksi.

Lue lisää

Opiskelu ilman eläinkokeita

Jokaisella opiskelijalla on oikeus kieltäytyä eläinten käytöstä opiskelussaan.

Lue lisää

Terveys ja kulutus

Ei ole olemassa lääkkeitä, joita ei vähintään hyväksymisvaiheessa olisi tutkittu eläinkokein. Eläinten kannalta on kuitenkin hyvä, että käyttää mahdollisimman kauan markkinoilla olleita lääkkeitä.

Lue lisää

Eläinkokeet ja EU

Euroopan unionin alueella kuolee vuosittain 10–12 miljoonaa koe-eläintä. EU säätelee jäsenmaiden koe-eläintoimintaa direktiivein, joiden perusteella laaditaan kansalliset lait.

Lue lisää

Esimerkkejä suomalaisista eläinkokeista

Muutama esimerkki Suomessa luvan saaneista eläinkokeista.

Lue lisää

Kosmetiikka ja eläinkokeet EU:ssa

Vuonna 2013 EU:ssa astui voimaan kosmetiikan ja hygieniatuotteiden koe-eläinkielto, mutta se ei ole täysin aukoton.

Lue lisää

Eläinkokeet maailmalla

Euroopan unionin ulkopuolella koe-eläinten tilastointimenetelmät vaihtelevat suuresti, mikäli tilastointia ylipäätään tehdään. Esimerkiksi maailman käytetyimpiä koe-eläimiä, hiiriä, rottia ja kaloja ei tilastoida monissa valtioissa ollenkaan.

Lue lisää