Eläinkokeet ja EU

Euroopan unionin alueella kuolee vuosittain 10–12 miljoonaa koe-eläintä. EU säätelee jäsenmaiden koe-eläintoimintaa direktiivein, joiden perusteella laaditaan kansalliset lait. Uusin direktiivi asetettiin vuonna 2010.

EU:n käytetyin koe-eläin on hiiri. Jyrsijät ja kaniinit muodostavat kokonaisuudessaan 80 % kaikista koe-eläimistä. Runsas kymmenesosa koe-eläimistä on vaihtolämpöisiä eläimiä, kaloja ja matelijoita. Koiria, kissoja, sikoja, hevosia, nautoja ja lampaita käytetään eläinkokeissa tuhansittain. Myös apinoilla suoritettavat eläinkokeet on edelleen sallittu. Poikkeusluvalla on mahdollista käyttää eläinkokeissa luonnosta pyydystettyjä tai uhanalaisia eläimiä.

Myös apinoilla suoritettavat eläinkokeet on edelleen sallittu.

Euroopan suurimmat eläinkoemaat ovat Iso-Britannia, Saksa ja Ranska, jotka yhdessä käyttävät yli puolet kaikista EU:n 28 jäsenmaan koe-eläimistä. Valtaosa eläinkokeista suoritetaan yliopistoissa. Kaikissa EU-maissa eläinkokeet ovat luvanvaraista toimintaa ja niitä säätelee ja harmonisoi Euroopan unioni. Se julkaisee tilastot EU:n eläinkoekäytöstä kolmen vuoden välein.

Erilaisia eläinkokeita

EU:n alueilla tehtävistä eläinkokeista noin puolet muodostuu biologisesta perustutkimuksesta, jonka tarkoitus on lisätä tietämystä biologisista prosesseista ylipäätään, ilman että tietoa on tavoitteena soveltaa mihinkään tarkoitukseen. Biologisen perustutkimuksen osuus on kasvanut merkittävästi vuoden 2008 tilastoinnista vuoteen 2011, lähes miljoonalla käytetyllä koe-eläimellä.

Kaiken kaikkiaan reilu kolmannes eläinkokeista tehdään ihmis-, eläin- tai hammaslääketieteen edistämiseksi. 10 % tutkimuksesta on toksisuus- eli myrkyllisyystutkimusta ja toinen 10 % lasketaan muiksi kokeiksi, mikä tarkoittaa usein geenimanipulointia hyödyntävää tutkimusta.

Sairauksien tutkimuksesta alle 10 % keskittyy sydän- ja verisuonitauteihin. Määrä on kuitenkin noussut vuodesta 2008 vuoteen 2011, josta on saatavilla uusimmat viralliset tilastot. Yhtä paljon eläinkokeita käytetään eläinsairauksien tutkimiseen. Ihmissyövän tutkimus muodostaa 15 % kaikista kokeista, ja määrä on merkittävässä kasvussa. Syöpääkin enemmän eläinkokeita tehdään ihmisten mielenhäiriöiden tutkimuksessa, peräti viidesosa. Lähes puolet sairauksien tutkimuksesta muodostuu kuitenkin pienistä tutkimusaloista, joita ei eritellä.

 

Eläinkokeet

Mitä eläinkokeet ovat? Eläinkoe määritellään EU:n koe-eläindirektiivissä toimenpiteeksi, joka aiheuttaa eläimille neulan pistoon verrattavaa kipua, tuskaa, kärsimystä tai haittaa.

Lue lisää

Eläinkoesanasto

Eläinkokeista aakkosittain.

Lue lisää

FAQ

Vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin.

Lue lisää

Eläinkokeet Suomessa

Suurin osa Suomessa tehtävistä eläinkokeista suoritetaan yliopistoissa. Yli 70 prosenttia eläinkokeista tehdään perustutkimuksen nimissä, eli tarkoituksena on saada tietoa biologisista prosesseista.

Lue lisää

Koe-eläinten hyvinvointi

Suomessa annetaan mielellään ymmärtää, että olemme edelläkävijöitä eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Koe-eläinten kohdalla toive jää kaukaiseksi.

Lue lisää

Opiskelu ilman eläinkokeita

Jokaisella opiskelijalla on oikeus kieltäytyä eläinten käytöstä opiskelussaan.

Lue lisää

Terveys ja kulutus

Ei ole olemassa lääkkeitä, joita ei vähintään hyväksymisvaiheessa olisi tutkittu eläinkokein. Eläinten kannalta on kuitenkin hyvä, että käyttää mahdollisimman kauan markkinoilla olleita lääkkeitä.

Lue lisää

Esimerkkejä suomalaisista eläinkokeista

Muutama esimerkki Suomessa luvan saaneista eläinkokeista.

Lue lisää

Kosmetiikka ja eläinkokeet EU:ssa

Vuonna 2013 EU:ssa astui voimaan kosmetiikan ja hygieniatuotteiden koe-eläinkielto, mutta se ei ole täysin aukoton.

Lue lisää

Eläinkokeet maailmalla

Euroopan unionin ulkopuolella koe-eläinten tilastointimenetelmät vaihtelevat suuresti, mikäli tilastointia ylipäätään tehdään. Esimerkiksi maailman käytetyimpiä koe-eläimiä, hiiriä, rottia ja kaloja ei tilastoida monissa valtioissa ollenkaan.

Lue lisää