Eläinkoesanasto

Käsitteet haltuun!

Millaiset eläimet lasketaan koe-eläimiksi ja millaista kipua eläinkokeissa voidaan aiheuttaa? Onko suurpedon pannoittaminen eläinkoe? Entä se, jos omasta kissasta otetaan verinäyte suomalaiskissojen geenikannan selvittämiseksi?

Tervetuloa tutustumaan eläinkoekäsitteistöön!

3R

3R on William Russellin ja Rex Burchin vuonna 1959 lanseeraama ohjeistus kohti eettisempää tiedettä. Lyhenne on johdettu englannin kielen sanoista replacement eli korvaaminen, reduction eli vähentäminen ja refinement eli kokeiden parantaminen eläimiä vähemmän vaurioittavaksi. Tutkijoiden mukaan eläinkoetutkimuksessa pitäisi siis pyrkiä niin kokeiden täyteen korvaamiseen, eläinmäärien vähentämiseen kuin tutkimus-, leikkaus-, käsittelytapojen parantamiseen niin, että eläimille aiheutuva kipu ja kärsimys vähennetään.

Suomen koe-eläinlaki 2013

Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin tarkoitettujen eläinten suojelusta

eläinkoe

Eläinkoe määritellään uudessa EU:n koe-eläindirektiivissä toimenpiteeksi, joka aiheuttaa eläimille neulan pistoon verrattavaa kipua, tuskaa, kärsimystä tai haittaa. Yksittäinen neulanpisto on nykyisessä lainsäädännössä nimeltään toimenpide ja eläinkoetutkimusta, jossa esimerkiksi otetaan eläimistä useita verinäytteitä, kutsutaan hankkeeksi. Eläimet on näin ollen häivytetty pois terminologiasta.

Eläinkoelainsäädännön piiriin kuuluvaksi lasketaan myös sellaiset toimenpiteet, jotka tehdään tieteellisessä tai opetustarkoituksessa ja joita eläinsuojelulaki ei muuten salli, esimerkiksi suurpetojen pannoittaminen. Lemmikkieläinten osallistuminen geenitutkimukseen luokitellaan niin ikään eläinkokeeksi. Eläimen tunnistusmerkitseminen ei ole eläinkoe.

Eläinkokeet lajitellaan koe-eläindirektiivin mukaan neljään ryhmään:

1 – ei toipumista, eli koe tapahtuu yleisanestesiassa minkä jälkeen eläin lopetetaan.

Esim. Sikojen ampumiskokeet, jotka tehdään täydessä anestesiassa. Toimenpide lasketaan kuitenkin eläinkokeeksi, sillä siihen liittyvät anestesiasta aiheutuvat riskit sekä riski anestesian epäonnistumisesta.

2 – lievä, eli toimenpide, joka todennäköisesti aiheuttaa lyhytaikaista lievää kipua, tuskaa, kärsimystä ja haittaa, joka ei heikennä merkittävästi eläimen yleiskuntoa ja hyvinvointia.

Esim. verinäytteet, koepalat ja biopsiat hännästä ja korvasta, täysikasvuisen rotan paastottaminen 24 h, vain vähäistä vaikutusta aiheuttavan aineen annostelu ihon alle, verisuoneen tai vatsaonteloon; kasvainten tuottaminen, kun kasvaimet eivät aiheuta havaittavia kliinisiä haittavaikutuksia.

3 – kohtalainen, eli toimenpide, joka todennäköisesti aiheuttaa lyhytaikaista kohtalaista kipua, tuskaa, kärsimystä tai lievää pitkäaikaista kipua, tuskaa ja kärsimystä tai joka heikentää eläimen yleiskuntoa ja hyvinvointia kohtalaisesti.

Esim. Rintaontelon tai vatsan leikkaus tai ortopedinen kirurgia asianmukaisessa kivunlievityksessä, tappava annostus säteilytystä tai kemoterapiaa, kun immuunijärjestelmä palautetaan ennalleen ja oireiden arvioidaan jatkuvan alle viisi päivää; täysikasvuisen rotan paastottaminen 48 h, kohtalaista kipua, tuskaa kärsimystä tai kohtalaisia haittavaikutuksia aiheuttavien kasvainten tuottaminen; muunnetun puutteellisen tai haitallisen ravinnon syöttäminen, jolla odotetaan olevan kohtalaisia kliinisiä vaikutuksia; pako- ja välttämisreaktioiden aiheuttaminen, kun eläin ei voi paeta tai välttää ärsykettä ja kun sen odotetaan aiheuttavan kohtalaista kärsimystä.

4 – vakava, eli toimenpide, joka todennäköisesti aiheuttaa lyhytaikaista vakavaa kipua, tuskaa, kärsimystä tai kohtalaista pitkäaikaista kipua, tuskaa ja kärsimystä tai joka vakavasti heikentää eläimen yleiskuntoa ja hyvinvointia.

Esim. Toksisuuskokeet, joiden päätepisteenä on kuolema tai kuolemantapauksia on odotettavissa; rintaontelon avausleikkaus ilman asianmukaista kivunlievitystä, tappava annostus säteilytystä tai kemoterapiaa, kun immuunijärjestelmää ei palauteta ennalleen; tappavien, etenevien kasvainmallien aiheuttaminen; sähköiskujen antaminen niin, että eläimellä ei ole mahdollisuutta paeta; koirien, apinoiden ja muiden sosiaalisten lajien täydellinen eristäminen pitkäkestoisesti; eläimen pakottaminen uimaan tai liikkumaan päätepisteenä täydellinen uupumus.

Lähde ja lisää esimerkkejä lääninhallituksen sivulta.

eläinkokeeton tutkimus

Eläinkokeettomilla tutkimusmenetelmillä voidaan korvata koe-eläinten käyttö tai tutkia ilmiöitä, joita ei ole eläinkokein tutkittu.

Eläinkokeettomia tutkimusmenetelmiä ovat esimerkiksi kudosviljelymenetelmät, tietokonemallien käyttö, 3d-kuvantaminen, kemiallis-fysikaaliset menetelmät, kivuntunnoltaan kehittymättömien eläinten kuten bakteerien, hiivasolujen ja kasvien käyttö, simulaattorit sekä vapaaehtoisilla ihmisillä tehtävä tutkimus ja potilastutkimus.

Eläinkokeettomat tutkimusmenetelmät pitää tieteellisesti hyväksyttää määrätyt vaatimukset täyttäväksi, eli validoida. Jos vastaavasta tutkimuksesta on olemassa eläinkoemalli, eläinkokeettoman menetelmän pitää olla vähintään yhtä luotettava.

Eläinkokeetonta tutkimusta kuulee usein sanottavan vaihtoehtotutkimukseksi. Kuitenkin vain pieni osa eläinkokeettomista tutkimusmenetelmistä on vaihtoehtoja eläinkokeille, sillä monesti eläinkokeettomasti suoritettava tutkimus on eläinkokeita tieteellisempi ja luotettavampi menetelmä tai kohdistuu ilmiöön, jota eläimillä ei voi ollenkaan tutkia. Katso myös vaihtoehtomenetelmä.

Englanniksi käytetään ilmausta non-animal method.

eläintutkimus, eläinten käyttäytymistutkimus

Eläintutkimus tarkoittaa koe-eläinyhteydessä eläinten käyttäytymisen tai ominaisuuksien tutkimusta. Suomessa on esimerkiksi tutkittu koirien tapaa havainnoida ihmistä ja emakkojen tarvetta rakentaa pesä ennen synnytystä. Tällaisessa tutkimuksessa oleellista on, että tutkittavalle eläimelle ei aiheudu tutkimuksesta kipua tai haittaa. Usein tutkimuksen tarkoituksena on eläinten hyvinvoinnin parantaminen. Eläintutkimuksessa hyödynnetään tavallisesti sellaisia eläimiä, jotka jo muutenkin ovat olemassa, kuten tuotantoeläimiä tai lemmikkieläimiä.

Kaikki eläintutkimuskaan ei silti ole ongelmatonta. Jos eläimet on tavoitekasvatettu, ne altistuvat samalle stressille ja virikkeettömyydelle kuin muutkin koe-eläimet. Eläimille saattaa aiheutua ahdistusta myös siitä, että sosiaalisuuden tai lajityypillisen käyttäytymistarpeen selvittämiseksi niitä eristetään omasta laumastaan, pidetään nälässä tai niiltä riistetään niille annettuja virikkeitä.

Englannin kielessä eläintutkimusta vastaa sanapari animal research.

geenimanipulaatio

Geenimanipulaatiolla viitataan biotekniikan haaraan, jossa eliön perintötekijöitä muunnellaan DNA:ta muokkaamalla. DNA:ta esimerkiksi eristetään ja pilkotaan, perintöainesta yhdistetään uudelleen halutulla tavalla ja lopulta se monistetaan. Tällä tavoin eliön ominaisuuksia voidaan kehittää haluttuun suuntaan, esimerkiksi tuottamaan uudenlaisia entsyymejä ja proteiineja.

Eläinten DNA:n muunteleminen tällä tavalla on arkipäivää, ja sen avulla aiheutetaan tutkimuksia varten eläimille sairauksia ja vammoja, joita ne eivät muuten sairastaisi ja tutkitaan yleistä fysiologiaa ja anatomiaa laajemmin kuin koskaan ennen.

in vitro

In vitro on latinaa ja merkitsee kirjaimellisesti lasissa (eli koeputkessa tai lasimaljassa) tehtävää koetta tai tutkimusta. Termiä käytetään runsaasti viitatessa eläinkokeettomiin menetelmiin.

in vivo

In vivo on latinaa ja merkitsee elävässä (eläimessä) tehtävää koetta tai tutkimusta.

invasiivinen

Invasiivisuus merkitsee lääketieteessä kajoavaa ja elimistön sisälle ulottuvaa toimenpidettä. Röntgen-kuvaus on non-invasiivista, eli ei-kajoavaa, ja tähystys invasiivista.

kliininen koe

Kliininen koe merkitsee vapaaehtoisilla ihmisillä tai eläimillä suoritettavaa koetta, johon henkilöt ovat tietoisesti suostuneet haittariskeihin tutustuttuaan. Koe voidaan suorittaa joko potilastutkimuksena tai vapaaehtoisilla terveillä henkilöillä tilanteesta riippuen. Kliiniset kokeet ovat yleisiä lääketieteessä ja kosmetiikassa. Eläinlääketieteessä voidaan käyttää kliinisissä kokeissa eläinpotilaita.

Kliinistä vaihetta edeltää pre-kliininen vaihe, jossa selvitetään tutkittavan aineen vaikutuksia ennen ihmiskokeeseen siirtymistä. Pre-kliinisessä vaiheessa tutkimusta tehdään eläimillä tai eläinkokeettomasti esimerkiksi solutesteillä.

koe-eläin

Koe-eläin määritellään EU:n koe-eläindirektiivissä itsenäisesti ruokailevaksi toukkamuodoksi ja sitä kehittyneemmäksi eläinmuodoksi. Koe-eläimiksi lasketaan myös tiineyden viimeisellä kolmanneksella olevat nisäkkäiden sikiöt sekä lintujen sikiöt.

EU:n julkaisemissa virallisissa koe-eläinluvuissa ei mainita eläimiä, jotka kasvatetaan laitosolosuhteissa ja tapetaan kudosnäytteitä varten, tai jotka elävät laitoksissa siitoseläiminä tai ylläpitämässä virus- tai geenimanipuloitua kantaa.

pre-kliininen koe

Pre-kliininen vaihe edeltää tuotteen tai laitteen valmistamisessa kliinistä vaihetta. Sillä kartoitetaan tuotteen tai laitteen turvallisuutta, ennen kuin sitä testataan vapaaehtoisilla henkilöillä. Pre-kliininen tutkimus perustuu usein eläinkokeisiin, mutta myös eläinkokeettomat tutkimusmenetelmät ovat mahdollisia. Yleisin on molempien yhdistelmä.

tavoitekasvatettu

Tavoitekasvatettu eläin on koe-eläintarkoitukseen kasvatettu eläin, joita eläinkokeissa valtaosin käytetään. Eläin ei eroa lajitovereistaan muuten kuin mahdollisen geenimuuntelun osalta.

Irrallaan tavattuja tai villiintyneitä kotieläinlajeihin kuuluvia eläimiä tai luonnosta pyydystettyjä eläimiä saa käyttää eläinkokeissa vain poikkeusluvalla. Lain mukaan silloin, kun eläin hankitaan käytettäväksi hankkeessa muualta kuin kasvattajalta tai toimittajalta, eläimen käyttötarkoituksesta on ilmoitettava luovuttajalle.

Apinoita pyydystetään yleisesti luonnosta ja vangitaan siitoseläimiksi, joiden poikasista tehdään koe-eläimiä. Myös EU:ssa käytetään näitä yhden sukupolven verran tavoitekasvatettuja apinoita.

vaihtoehtomenetelmä

Vaihtoehtomenetelmä on eläinkokeen korvaava tutkimusmenetelmä. Vaihtoehtotutkimus on käsitteenä ongelmallinen, koska se alistaa eläinkokeettoman tutkimusmenetelmän vaihtoehdoksi eläinkokeelle. Moni eläinkoe on kuitenkin päätynyt yleiseen käyttöön vain tavan vuoksi, eikä sitä ole tieteellisesti validoitu, eli todettu sen täyttävän asetetut vaatimukset ja todistettu sopivan aiottuun tarkoitukseensa. Kaikki eläinkokeettomat tutkimusmenetelmät sen sijaan pitää validoida, eli tieteellisesti hyväksyttää. Niinpä usein ei voida puhua eläinkokeen vaihtoehdosta ollenkaan, koska korvaava menetelmä on samalla ensimmäinen tieteellinen menetelmä, jota kohteeseen voidaan soveltaa.

Englanniksi käytetään termiä alternative method, mutta siitä ollaan siirtymässä non-animal method -käsitteen käyttöön.

vivisektio

Vivisektio tarkoittaa tieteellistä elävän eläimen leikkelyä kokeellisessa tarkoituksessa. Käsite on syntynyt aikana, jolloin jopa tajuissaan olevia eläimiä leikeltiin. Se oli eläinkokeiden yleistyessä 1800- ja 1900-luvuilla sekä eläinkokeita tekevien ja kannattavien että vastustavien henkilöiden käytössä.

Nykyään eläinkoetutkimuksessa kartetaan sanaa sen historian ja negatiivisten mielleyhtymien vuoksi, mutta eläinkokeita vastustavat järjestöt käyttävät sitä toisinaan. Käsite on vanhentunut vain sikäli, että nykyaikaiset eläinkokeet eivät aina sisällä leikkelyä.

Eläinkokeet

Mitä eläinkokeet ovat? Eläinkoe määritellään EU:n koe-eläindirektiivissä toimenpiteeksi, joka aiheuttaa eläimille neulan pistoon verrattavaa kipua, tuskaa, kärsimystä tai haittaa.

Lue lisää

FAQ

Vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin.

Lue lisää

Eläinkokeet Suomessa

Suurin osa Suomessa tehtävistä eläinkokeista suoritetaan yliopistoissa. Yli 70 prosenttia eläinkokeista tehdään perustutkimuksen nimissä, eli tarkoituksena on saada tietoa biologisista prosesseista.

Lue lisää

Koe-eläinten hyvinvointi

Suomessa annetaan mielellään ymmärtää, että olemme edelläkävijöitä eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Koe-eläinten kohdalla toive jää kaukaiseksi.

Lue lisää

Opiskelu ilman eläinkokeita

Jokaisella opiskelijalla on oikeus kieltäytyä eläinten käytöstä opiskelussaan.

Lue lisää

Terveys ja kulutus

Ei ole olemassa lääkkeitä, joita ei vähintään hyväksymisvaiheessa olisi tutkittu eläinkokein. Eläinten kannalta on kuitenkin hyvä, että käyttää mahdollisimman kauan markkinoilla olleita lääkkeitä.

Lue lisää

Eläinkokeet ja EU

Euroopan unionin alueella kuolee vuosittain 10–12 miljoonaa koe-eläintä. EU säätelee jäsenmaiden koe-eläintoimintaa direktiivein, joiden perusteella laaditaan kansalliset lait.

Lue lisää

Esimerkkejä suomalaisista eläinkokeista

Muutama esimerkki Suomessa luvan saaneista eläinkokeista.

Lue lisää

Kosmetiikka ja eläinkokeet EU:ssa

Vuonna 2013 EU:ssa astui voimaan kosmetiikan ja hygieniatuotteiden koe-eläinkielto, mutta se ei ole täysin aukoton.

Lue lisää

Eläinkokeet maailmalla

Euroopan unionin ulkopuolella koe-eläinten tilastointimenetelmät vaihtelevat suuresti, mikäli tilastointia ylipäätään tehdään. Esimerkiksi maailman käytetyimpiä koe-eläimiä, hiiriä, rottia ja kaloja ei tilastoida monissa valtioissa ollenkaan.

Lue lisää