Eläinkokeet Suomessa – satojatuhansia elämiä suljettujen ovien takana

Animalian tällä viikolla alkanut koe-eläinkampanja kertoo, millaisia kokeita Suomessa tehdään eläimillä. Animalia vaatii hallitusta laatimaan sitovan ohjelman koe-eläinten määrän vähentämiseksi Suomessa.

Animalian mielestä koe-eläinten määrän kasvu on vastoin EU-direktiivin sisältöä.

”Koe-eläinten määrä Suomessa on kasvussa – koe-eläinlaitoksissa käytetään vuosittain 300 000–400 000 eläintä. Myös EU velvoittaa lisäämään eläinkokeetonta tutkimusta ja välttämään eläinkokeita. Koe-eläinten määrä ei silti ole laskenut, vaan muun muassa geeniteknologia käyttää niitä yhä enemmän”, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara.

Animalian kampanja kertoo suomalaisista eläinkokeista

Suomessa suoritetaan eläinkokeita lähes 200 000 eläimelle vuosittain. Suurin osa eläinkokeissa käytettävistä eläimistä on hiiriä, rottia ja kaloja, mutta myös esimerkiksi sikoja, koiria, kaneja ja lampaita käytetään Suomessa yleisesti. Tämän lisäksi 200 000–250 000 eläintä tapetaan Suomessa joka vuosi kudosnäytteitä varten ja käytetään siitoseläiminä tai ylläpitämässä geenimanipuloitua eläinkantaa. Kokeista ei kuitenkaan juuri puhuta julkisesti.

“Esimerkiksi uuden sydänlääkkeen testaukseen tarvittiin 60 koiraa. Koirille asennettiin leikkauksessa lähetin sekä sensorit, joiden johdinpistokkeet tulivat koiran selkään. Koirille annosteltiin 100-kertainen määrä lääkettä, jonka jälkeen niiltä otettiin verinäytteitä 8–16 kertaa vuorokaudessa ja virtsanäytteitä rakkopunktiona 3–4 kertaa vuorokaudessa”, kertoo Animalian koe-eläinvastaava Marianna Lammi.

Kokeiden hyötyjä ihmiselle ei myöskään voi ennustaa. Ihmisten ja käytettävien eläinlajien biologiset erot ovat niin suuria, että koe-eläimillä saatuja tuloksia ei voi luotettavasti soveltaa suoraan ihmisiin.

“Eräs myönnetty lupa käsitti lähes 4 000 hiirtä ja yli 200 rottaa. Kokeella tutkittiin aivoissa olevan tulehduksen vaikutusta alkoholiriippuvuuteen ja mielialahäiriöihin. Eläimille aiheutettiin aivojen tulehdusreaktio ja ne opetettiin juomaan alkoholia. Sitten eläimet pelästytettiin kovilla äänillä ja sähköiskuilla”, Lammi kertoo.

Eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien asiantuntijuus voisi olla kuitenkin Suomelle seuraava vientivaltti. Tampereella toimiva vaihtomenetelmäkeskus FICAM on edelläkävijä eläinkokeettoman tutkimuksen alalla. Animalian mielestä tätä kehitystä tulee Suomessa tukea jatkossa erityisesti.

Lisätietoa:

Animalia kampanjoi koe-eläinten puolesta kevään ja kesän ajan. Lisää esimerkkejä suomalaisista eläinkokeista.

Marianna Lammi
koe-eläinvastaava, Eläinsuojeluliitto Animalia
puh. 045 7750 1571
marianna.lammi [at] animalia.fi

Salla Tuomivaara
toiminnanjohtaja, Eläinsuojeluliitto Animalia
puh. (09) 720 659 10
salla.tuomivaara [at] animalia.fi